Kilpakosinnassa Juortanin ja Tuonelan joet eri alueilla vaihtelevat. Välistä saa Juortani "pyhän virran" asemesta pahan virran kertosanakseen. Tavallisessa Tiberian merta ja Jordania kuvailevassa säeparissa on välistä havaittavana Juortanin joen ja Tyrjän kosken vaihtuminen Tuonelan jokeen ja Tarjan koskeen.
A. Tyystyi ennen Tyrjän koski, joki Juortanin pysähtyi. B. Tyytyi ennen Turjan koski, joki Tuonelan tyrehti.
Kolmantena säkeenä tässä Verensulkusanoihin kuuluvassa vertauksessa on toisinaan:
Asettui Alava l. Alevan l. Aluen järvi.
Tämä Kuollutta merta tarkoittava alava järvi monine väännöksineen on tunnettu Tulensynnystä tulen putoamispaikkana. Vanhimmassa muistiinpanossa Kiimingistä vuodelta 1658 kerrotaan sen keskelle kasvaneen tulisen koivun.
Putosi tulikipuna — keskelle Alafvy järven. Kolmasti Alavoi järvi kuivi kuiville kiville. — Kas[v]eli tulinen koivu keskelle Alavos järven.
Tässä yhteydessä on vielä mainittava loitsuissa ja
Lemminkäis-runoissa kuvattu tulinen joki.
Tulevi joki tulinen, joess' on tulinen koski. koskess' on tulinen luoto, luo'oss' on tulinen koivu. koivuss' on tuliset oksat, oksall' on tulinen kokko; sulat on tulen tulevi, höyhenet tulen satavi, [t. sillä suu tulen palavi, kita kiiran lämpiävi,] yöt on hammasta hiovi, [päivät] kynttä kriitskuttavi.
Että tulinen joki luotoineen on manalainen, osoittavat seuraavat säkeistöt:
A. Tuolahan joell' on tulinen kivi minä paan siun sille kivelle. Tuolahan joess' on tulinen kallio. B. Hiiess' on tulinen koski, koskessa tulinen koivu, koivussa tulinen k[o]kko, joka syö kylän katehet.