Pohjan ukko "rautaparta" esiintyy vielä pistosnuolien tekijänä, ja tulen tuhoja parantamaan pyydetään joskus:
Tules ukko Pohjolasta,
mies pitkä pimeen talosta!
Kertomarunoissa on Pohjolan isäntä aivan syrjäisessä asemassa verraten kaikkivaltiaaseen Pohjolan emäntään. Tämä myös Pohjan eukoksi eli akaksi nimitetty on kaikista tavallisimpia henkilöitä sekä kertoma- että loitsurunoissamme.
Samoin kuin Pohjan ukko esiintyy Pohjan eukko ensinnäkin metsänhaltiana sen mainesanoin ja sen linnallakin.
A. Havuhattu Pohjan eukko, havuhattu, sinihippa! B. Siniviitta Pohjan eukko, sinun aittasi avara; avaele aittoasi! C. Hongas Pohjolan emäntä, lavokämmen Pohjan eukko! D. Metsän ukko, metsän eukko, pitkän Pohjolan emäntä, metsän kultainen kuningas!
Tavallisimmin kuitenkin Pohjolan emäntä toimii pahojen tautien synnyttäjänä ynnä yleensä kaiken pahuuden naispuolisena edustajana, joka on edempänä erityisesti tutkittava.
Mutta välistä tapaamme Pohjolasta tulevan akan myös hyvää tekevänä ja silloin Neitsyt Maarian pukimin, esinein ja askarein.
A. Tule akka Pohjolasta, silkkivyöhyt vyölle vyötty, päässä silkkisiulakkehet, sitomahan siukunutta! B. Pohjan [e]ukko, luonnon vaimo, viskoa vilua vettä! C. Vaan tuolta akka tulevi pimeästä Pohjolasta, liinalakki liuhottavi, suonia on vakka sylissä, D. Palkattiinpa pajulintu Pohjan akkaa noutamahan, eipä akka tullutkahan. Palkattiinpa pajumettinen — toipa akan Pohjolasta, se pani tulen pakkuloihin. E. Pohjolan jalo emäntä, tuopa hyytä Pohjolasta!
Päinvastoin Pohjolan tyttö eli Pohjan neiti, joka myös usein tavataan, verrattain harvoin esiintyy tautien synnyttäjänä tai muun pahan aikaansaajana. Muutaman kerran Pohjan tyttöä Metsän- ja Karjanluvuissa avuksi pyydetään:
A. Tuo tarkka Tapion neiti,
Pohjan tyttö, käyrä neiti.
pyhän pientaren alainen!
B. Pohjan tyttö, Pohjan neiti,
Pohjan penkeren alainen,
Pohjan tyttö käyrämöinen!