Mahdollisesti tähän kuuluva on vielä Sudensynnyssä esiintyvä Nukuhutar.
Nukuhutar neiti nuori rannalla rakentelihe. Niemin neito kasvatettu, läksin neito tuuvitettu Puri tuota tullessahan. Niinpä menköhön manalle!
Esitetyt näytteet ovat kaikki Suomen pohjois-Karjalasta. Vielä on huomattava etelä-Karjalassa muistiinpannun loitsun alku:
Nouse maasta nove[n] emäntä,
vetäy veen emäntä!
Pahojen paikkojen asukasten olemme nähneet lukuisissa tapauksissa toimivan hyyäätekevinä ja semmoisina niitä avuksi rukoiltavan, jolloin naispuoliset olemme todenneet Neitsyt Maarian sijaisiksi. Mutta kun nämä tapaukset eroitamme, havaitsemme paholaisten perheessä emännällä, kaikkien tautien ja pahojen synnyttäjällä, olevan valta-aseman, joka vastaa Jumalan emon asemaa hyvien olentojen joukossa.
Yhdeksän taudin äidin yleisin nimitys on portto Pohjolan emäntä; isänä on tavallisesti tuuli. Ristijäksi pyydetty on Johannes "Jumalan pappi", joka kuitenkin tästä toimesta kieltäytyy, niin että synnyttäjän on sikiönsä itse nimitettävä.
U. Holmberg on suomalaista Tautiensyntyä verrannut venäläiseen legendaan Heroodeksen 12 tyttärestä, mitkä syntyivät hänen veljensä vaimosta Heroodiaasta, jota naimasta Johannes Kastaja oli häntä kieltänyt. Rangaistukseksi tyttäret muutettiin taudeiksi ja suistettiin mereen,[103] josta ne ilmaantuvat ihmisiä kiusaamaan.
Setälä on osoittanut, mitenkä mielikuva Heroodiaasta myös germanilaisessa ja romanilaisessa kansanuskossa edelleen elää. Italiassa kerrotaan Redodesan loppiaisaaton yönä ilmestyvän erääseen Johanneksen kirkkoon pyytämään kastetta, johon Johannes vastaa lykkäämällä päätöksensä toiseen vuoteen, aina maailman loppuun asti. Saksalaisissa keskiajan lähteissä esitetään Heroodias kuningattarena, jopa jumalattarena, jolle kolmas osa maailmaa oli alamainen, tai yöllä ratsastavien naisolentojen johtajana ynnä yleensä yönvaltiattarena; toisinaan Johannes Kastajan päätä tavoittelevana, joka puhaltamalla pyörryttää hänet takaisin samaa tietä. Näihin käsityksiin ynnä kreikkalaisen legendan Heroodiaalle antamaan mainesanaan "raivoisa" on Setälä verrannut Pohjan akan määrettä pyöräraivo eli raivopyörä.
Vielä sopisi verrata ranskalaisen kansanuskon Arie (myös Arode <
Herodias) nimiselle haltialle omistetut rautaiset hampaat Pohjan
akan mainesanaan rautahammas.[104] Muutamassa loitsussa "eukko
Pohjolan emäntä" pyydetään pistosnuolen kärkeä kääntämään käppyrään:
Hampahilla rautaisilla,
leuoilla teräksisillä.