Aa. Hurus Väinän tyttäriä,
Lemmas laukan hattaria,
suomuro Murottaria.
Väinästä sinun väkesi.
Ab. Hurus naisen — lemmes lengan —
B. Rauta Ruostehettaria,
höyhenes Panuttaria.
Maa isäsi, maa emäsi.
Mainittuja toisia säkeitä tavataan, paitsi Raudansanoissa, myös
Käärmeen- (C) ja etenkin Tulenluvuissa.
C. Ruotus Väinän tyttäriä,
Höyhenes Panettaria.
Maa ota omat vihasi!
D. Höyhennys Panottaria,
Lemmäs Lautahattaria,
kohun kantoi kaksikuisen.
Ea. Munnu silmän tyttäriä,
Höyhenes Panuttaria,
tuo'os hyytä Pohjolasta!
Eb. Nunnus ilman tyttäristä.
Fa. Hynnys ilman tyttäriä,
Höyhenet Panuttaria,
Lemmet Laukahattaria,
alkoi tulta tuuittoa.
Fb. Heimusilmän tyttäriä,
Höyhenis Vanutavia,
Lemmen lauta hattaria
alkoi tulta tuuitella.
Nähtävästi on näissä näytteissä, paitsi raudanhaltiattarien luetteloon kuuluvia säkeitä, kaksi säeparia, jotka ovat sekä toisiinsa sekaantuneet että toisistaan erillään pysyttäytyneet (A ja Ea).
Säkeestä: "Munnu silmän tyttäriä" (Ea) on Ganander johtanut Munnu nimisen naispuolisen jumaluusolennon, jonka erikoisalana oli silmänlääkintä; hänen mielipidettänsä on kannattanut Castrén. Mutta jo vanhempi Topelius on kaksi ensimäistä sanaa oikeen jakanut (Eb): "Nunnus ilman". Ilman tyttäriä vastaavat kertosäkeessä Panuttaret. Molemmat olemme tavanneet Neitsyt Maarian sijaisnimityksinä, heitä rukoillaankin samoin kuin Maariaa tuomaan hyytä. Nunnus olisi kenties yhdistettävä Panuttaren kertosanaan Tunnutar; siinä tapauksessa voisi Hynnys (Fa) olla väännös, johon kertosana Höyhenes olisi vaikuttanut.
Höyhen sanan olemme tavanneet metsälintujen haltian nimityksessä höyheneukko. Myös on siitä muodostettu -tär päätteellä haltia.
Höyhetär penin emäntä, Ahavatar[154] koiran alku, lyö löyly penin nenähän, vainu koiran sieramehen!
Höyhetär on kuitenkin tässä samoinkuin Höytöri "metsän emäntä" selitettävissä yhdeksi monia Hubertus sanan väännöksiä. Höyhenes Neitsyt Maarian nimenä lienee lähinnä asetettava sen höyhenen eli sulan yhteyteen, jota häntä pyydetään tuomaan taivaasta.
Toisen säeparin ensi sanan Hurus on Setälä lukenut Hurvus selittäen sen hurmeen eli veren haltiaksi. Väinän tyttären hän pitää veden haltiattarena, samoin myös lukemansa Laukahattaren, jonka johtaa sanasta lauvas, 'virta'. Lemmas sana tällä paikalla on antanut Gananderille aiheen olettaa lempeän verensulun haltiattaren.
Epäillä kuitenkin sopii, onko kysymyksenalaisessa säeparissa ollenkaan puhe pakanallisista jumaluusolennoista. Lemmäs eli Lemmes sanan tunnemme naispaholaisen merkityksessä. Toisintomuodot laukan hattaria (Aa) ja Lautahattaria (D, Fb) saattaa tietysti yhdistää Laukahattariksi (Fa), omaksumalla edellisestä k:llisen ja jälkimäisestä n:ttömän muodon. Mutta päinvastoinkin ne ovat yhteen sovitettavissa olettaen, että edellisessä on -n- ja jälkimäisessä -t-alkuperäinen. Tällöin tulisi alkumuodoksi lautan hattaria, joka on samanlainen yhdistys (lautta-hattara) kuin Kivenluvun säkeessä: "huoran hattaran vanuma". Lemmestä vastaavan Lemmettären rinnalla tapaamme Hattarattaren alkusoinnun muuntamassa asussa Vattarattaren.[155]