AARNE. Pidän.
AINI. Tietysti! Toisin ei voisikaan olla. Ja minä pidän hänestä enemmän kuin kukaan muu. — Voi, voi, kun ei se isäkään tule kotiin! Kello on jo niin paljon.
VILJO. Ethän sinä tänään vielä oikeastaan isää tarvitsekaan.
AINI. Mitä sinä nyt taas tarkoitat? Sinä olet aina niin paha. Älä viitsi pilkata minua tänään!
VILJO. Enhän minä pilkkaa.
AINI. Ja se Anttikin on oikein paha, kun ei luvannut tulla aikaisemmin.
Olisihan hän voinut jättää kaikki työnsä huomiseksi.
AARNE. Jos minä menisin Anttia hakemaan.
VILJO. Mitä sinä nyt taas höpiset? Pysy sinä vaan aloillasi! Kyllä hän aikanaan tulee!
AINI. Mutta, jos minä soittaisin Antille!
VILJO. Soita, soita. Ei sinua siitä kukaan estä.