ROUVA BERGMAN. Kyllä nämä ovat ikäviä aikoja Aini-neidille. Ovat niinkin!
UKKO BERGMAN. Ovat.
PASTORI. Toivokaamme, ettei tapahdu mitään onnettomuutta. Ja ovathan nämä ikävät enteetkin vallan toiselta paikkakunnalta.
ROUVA BERGMAN. Sitä minäkin sydämestäni toivon. — Mutta se on se politiikka semmoista, että kyllä se uhrinsa ottaa. Minä olen sen niin monta kertaa nähnyt ja minä olen koettanut sitä ukonkin mieleen teroittaa. Ei siinä ikä tule kysymykseen.
UKKO BERGMAN. Mutta olenhan —
ROUVA BERGMAN (keskeyttäen.) Sanokaa minun sanoneeni! Kyllä tuo meidän ukko vielä kiinniottoon joutuu. Sanokaa minun sanoneeni!
VILJO (teeskennellyn vakavasti.) Olkaa te vain varuillanne, Bergman.
Voi vielä käydä hassusti.
UKKO BERGMAN. Joo, mutta —
ROUVA BERGMAN (keskeyttäen.) Siinä sen nyt kuulit!
PASTORI. Tokkopa ne Bergmania veisivät!