VILJO. Nyt se on varmasti Antti!
(Menee avaamaan ovea.)
ROUVA BERGMAN (hätääntyneenä). Nyt on meidän, Vilhelm, paras lähteä. (Ukko Bergman yrittää vitkastella ja puhua vielä jotakin.) Vilhelm, minä olen sanonut sinulle, että sinä et saa sekaantua politiikkaan!
(Vetää ukon eteiseen.)
ANTTI. (syöksyy kiihottuneena, päällysvaatteissaan huoneeseen; Viljo seuraa häntä.) Minut on ilmiannettu!
AARNE. Mitä sinä sanot!
ANTTI. Santarmit ovat kintereilläni!
PASTORI. Tätä minä juuri pelkäsin.
VILJO. Mistä sinä sen tiedät? Kuka sinulle semmoista sanoi? Sinua on suotta säikytetty!
ANTTI. Omin silmin minä heidät näin. — He olivat tulossa minua vangitsemaan.