(Menee eteiseen.)
HILMA. Hyvästi.
(Juuri Aarnen mentyä tulee Viljo olohuoneeseen.)
VILJO. Eikö Aarne olekkaan enää täällä?
HILMA. Tuolla se on kai vielä eteisessä.
VILJO (menee eteiseen ja taluttaa käsipuolesta Aarnen takaisin.) Mies hoi! mitä sinä oikein ajattelet? Ei sinulla, laiskurilla, ole niin mitään tehtävää. Pysy sinä vaan koreasti täällä.
HILMA. Niin juuri! Älkää päästäkö sitä menemään.
VILJO. Enhän minä! Takin minä riisun poikaressun päältä tällä tavalla ja noin minä sieppaan hatun. — Veisiköhän Hilma nämä eteiseen. — (Hilma ottaa vaatteet ja vie ne eteiseen.) — Istu nyt tuohon ja ole siivosti alallasi. Noin! Vastaa minulle: mikä on tuo nelijalkainen esine, jota nyt osoitan sormellani.
(Osoittaa kahvipöytää.)
AARNE. Tiedä huutia!