— Kuule! Anna sen jupaka nyt olla penkomata — kuuletko?

— Kyllä minun puolestan. Mut tuntuu se voan ouvvolta, ku vakkaene mies ilimottaa tuntomerki, eikä sitte kykene sanomaa, kumpasellako, salakalla vae muekullako, alahuul on lyhemp ja ylähuul pitemp.

— Tietyst se on toesella niistä. Ja eikö sitä jo siitä ymmärrä, kun tietää, että toesella on? Mut mittees ne akat ymmärtää?

— Etpä tuota näytä ymmärtävä itekkää, vaekka out mies olevinas…

— Leipälinkku kiin ja hetj paekalla.

— No, elä nyt toas kiivastu. Enhää minä mittää muuta tarkota, ku voan sitä, että soatot niin turhasta suuttuva ja vielä niin silimittömäst. Jos sinä kerra tiesit, kumpasellako sortilla se ja se huul…

— Minkätähe minä en tietännä ja tiijjä. Mut turha on ruveta akkaväelle selittämmää, jotka ei mittää ymmärrä. Ja nyt sanon laetimaese kerra, että tätä juttuva ja jupakkata ei jatketa.

— Ei jatketa, ei jatketa, vaekka en kuetenkaa malta olla sanomata, että vakkaene mies ruppee tuntomerkkijä selittämmää ja ku sitä ei tiijjä, sillon suuttuu ja laettaa hirvee rytäkä, että koko talo tahtoo koatuva…

— Suu kiin, karjas Jussi, nimpäeväsä sankar, kovaeänisest. Samalla se tapas lyyvvä nyrkkijää pöytää. Mut isku sattu kahvipannuu, joka mänj luttuu, niinku moakarvasaralla oes paeskattu, ja pannu sisällys purskaht pöyvvälle sekä sankari silimille, ryvettäe häne juhannuspuhtaa paetasa ja korree pöytävoattee. Muutama parj kahviknppija ja retnekka eli kermakuluppo sekä sokursipaleet tek ensaluks vappaeta ilimahyppyjä sekä lopuks kimpoel moaha, muutamat kupit särkyneinä. Vehnäset ja muut köhnikkäät lentel hueskihaeski. Emäntä juosta pingers tuppaa pakkoo, jonne Jussi tulj perästä verise nyrkkisä kansa. Sitä ryhyttii kiiree kaupalla sitomaa ja huusloaroomaa…

Mitenkä sitte varsinaesille nimpäeville vieraehe tultuva käv, sitä en tiijjä, ku en uskaltanna männä kahtomaa ja kokemaa. Mut jos kuka on kuullunna, ilimottakkoo ystävällisest, sillä sitä oes lyst sekä minun että kukaties muehennii tietee. Eikä kaeketi sitäkää pahaks pantaes, jos samalla lausuttaes, luuletteko Jussissa ollee hermovian vae "vanaha-Oataminko"…