KUNINGAS. Pyhän Isän suostumus sehän se rauhoittikin omaatuntoani.
Sitäpaitse eihän tämän asian ole kiirettä.
POMBAL. Sire, minulla on julistuskirja valmiina.
KUNINGAS (tyytymättömänä). Kiireenne ei minua miellytä. Minusta meidän ei vielä pidä hätäillä.
POMBAL. Meidän täytyy kiirehtiä, etteivät jesuiitat ennakolta saisi aavistusta asiasta. Sitä paitse on paavi Benedikt huonona sairaana, — tämä asia täytyy saada päätökseen, ennenkuin hän kuolee. Kenties teidän majesteettinne suvaitsee lukea läpi julistuskirjan. (Ojentaa sen hänelle.)
KUNINGAS. Tahdon miettiä asiaa. (POMBAL ja SALDANHA vetäytyvät näyttämön perälle.) Kuinkahan pääsen selviämään tästä sokkelosta? Omatuntoni varottaa minua koskemasta Jeesuksen pyhään veljeskuntaan, mutta järkeni sanoo, että veljeskunnan toisin järjestäminen on välttämätön valtaistuimeni turvallisuudelle. (Hetken mietittyään.) Niin, niin minä teen. Allekirjoitan julistuskirjan, vaan en lue sitä; kun en tiedä, mitä se sisältää, niin voin pestä käteni. (Kirjoittaa alle. Pombalille.) Tuossa on! (Liikutettuna.) Olen nyt tehnyt teille, mitä en olisi edes itselleni uskaltanut.
POMBAL. Armahin kuninkaani!
KUNINGAS. Kardinaali Saldanha, eikö teillä ole muuta minulla ilmoitettavaa Roomasta?
SALDANHA. Ei, teidän majesteettinne.
KUNINGAS. Siis on audienssi päättynyt, hyvät herrat. Toivon jälleen näkeväni teidät tänä iltana Aveiron herttuan luona.