Väristys kävi —
(Ääni ei tottele häntä; hän pitelee kiinni pöydästä.)
THERESIA.
Etkö vielä usko?
O! vaikk' on sydän murtunut, niin siinä
Viel' istuu vanha ylpeys. Kahteen sanaan
Tunteeni koko syvyyden ma panen:
Sua rakastan. Suo anteeks tylyyteni!
LAFOENS.
Et kuolla saa. Haa! Jumalan on luoma
Tää myrkkykin, — Hän luomaans' ihaninta
Noin hävittää ei salli päältä maan.
THERESIA.
Ma tahdon kuolla, — minun täytyy kuolla.
Elossa minut raiskattiin, mut kuoloss'
Olen ma puhdistettu.
LAFOENS.
Kalpenet.
THERESIA (taistellen).