Kun jo on pimeä, heretään työstä. Vielä oljet sisään ja sitten ollaan valmiita… Yhtä ja toista on vielä kesken, mutta ne valmistetaan seuraavana päivänä.
Aikaisemmin päivällä, klo neljän tienoissa ovat jo venäläiset saapuneet. Sitä ennen olemme tyhjentäneet teltan tarpeistamme. Ne ovat nyt parakissa.
Kaupungista tuodaan ruokaa. Perunia ja pihviä. Joku meikäläisistä on niitä tilannut. Ruoasta ei saa kuitenkaan kuin maistaa. Liian vähän sitä on. Lieköhän ollenkaan miehistölle tarkotettukaan?
Mutta siihen ajatukseen tullaan vasta sitten kun ruoka on jo syöty.
* * * * *
Seuraava päivä menee vielä väliseinien laittoon, yhteen ja toiseen pieneen näpräilyyn.
Illalla omaksumme upseerille tarkotetun kammion yöhuoneeksemme. Yömme saamme siinä nukkua, mutta seuraavana aamuna ajetaan meidät siitä pois ja annetaan meille samasta rakennuksesta avara keskihuone. Siinä on kaksi suurta akkunaa, ja kaksi ovea, joista toinen johtaa, nähtävästi tulevaan vartioston keittiöön. Sen suljemme laudoilla. Lattiamme lasketaan tiilillä. Huoneestamme tulee erinomainen laitos, kunhan se vain ehtii valmistua.
Me alamme jo suunnitella miten siinä oikeastaan järjestetään kaikki.
Päätämme jakaa lattian kahtia. Toisesta tulee oleskelupaikka yötä ja toisesta päivää varten. Yökarsinaan kasaamme olet ja keskelle laitamme käytävän. Nukumme kahdessa rivissä jalat vastakkain.
Päiväkarsinaan rakennamme taas ristijalkaisen pöydän, ja penkit sen kummallekin puolelle. Ikkunan alle laitamme hyllyn ruokavaroja y.m. varten.