Tämä moite sattui minuun niin kipeästi, etten voinut pidättää itkuani.
"Mistä minä tiesin, että se mies sellainen konna oli!"
Setä pahastui yhä enemmän.
"Elä sinä syytä muuta kuin omaa tyhmyyttäsi! Huijari on menetellyt liikemiehen tavoin. Myyjä kehuu aina tavaraansa; ostajan asia on katsoa, ettei tule petetyksi."
"Setä näkyy puolustavan sitä roistoa! Sitä en toki olisi odottanut", sanoin loukattuna.
"Minä en puolusta, mutta yhtä vähän voin hyväksyä sinun menettelyäsi."
Vaikka tuntui siltä, että setä ei ymmärtänyt minua, kerroin hänelle kunnianloukkausjutusta.
"Yhä parempaa!" sanoi hän. "Menet lörpöttelemään roskaa ja sotket itsesi vielä pahemmin sen heittiön verkkoihin. On parasta, että menet pyytämään häneltä anteeksi."
"Anteeksi! En ikänä! Minä päinvastoin todistan, että hän on se, miksi häntä sanoin."
"Millä sinä sen todistat? Hänellä on ovela asianajaja, joka pistää sinut pussiin."