Sirkka kiitteli pehmeätä kaunista ääntä ja muita hyviä ominaisuuksia.
Kysyin, emmekö vielä saisi kuulla jotakin tilaisuuteen sopivaa, esim.
Chopinia, mutta Katri päätti:
"Ei, nyt lähdetään. Pue yllesi, Sirkka. Sinä tulet mukaan!"
Tyttö lensi ylös kuin raketti.
"Mihin sitte?"
"Nuoren, kauniin herrasmiehen luo", vastasi Katri salaperäisenä.
Sirkkaa ei tarvinnut kahdesti käskeä. Hän syöksyi kuin nuoli huoneesta. Vähällä piti, ettei kaatanut isoa viikunaa ruukkuineen päivineen. Pian hän palasi täydessä vierailupuvussa ja koetti urkkia tarkempia tietoja "nuoresta herrasmiehestä". Mutta Katri sanoi vain, että perilläpä näkee.
* * * * *
Setä Samuli asui mahtavassa, kasarmimaisesti rakennetussa talossa lähellä merenrantaa. Hän tuli avaamaan omassa luuvaloisessa persoonassaan tohvelit jalassa, pitkä piippu suussa. Nähdessään, että tulijoita oli kolme ja että ovi pysyi tavallista kauemmin auki, hoputti hän:
"Pian, pian! Tulee kylmä. Reumatismi riivattu on siirtynyt sääristä reisiin. Sen kanssa on ihan pääsemättömissä."