— Kunhan vaan ei loppuisi kesken.
— Toista sitä myntätään, aina uutta.
— Ei, vaan minunpa palkkani jos ei riittäisi —
— Elä sure, kyllä minä siitä räkninkin pidän.
Jussi suostui ja hävisi koko pelin, kuusi pulloa olutta, ja oli hänen mentävä nyt hakemaan niitä kirkonkylän kievarista. Joppi laski kuuden pullon hinnan hänen kouraansa ja varoitti puhumaan asiansa emännälle kahdenkesken. — Kyllä se antaa, sanoi hän, kun kuulee kelle sitä viet. Tyhjennä eväspussisi ja koeta rientää, sillä minua alkaa kuivattaa. Vähemmässäkin helteessä jo, oh hoh!
Renki läksi kiirein askelin ladosta ja hävisi niityltä metsäpolulle rohtiminen reppu kaulassa.
Joppi yksin jäätyään heittäysi pitkälleen.
Häntä kovin raukaisi viime yötinen valvominen, vaan hän päätti kumminkin pysytellä valveilla siksi, kunnes saisi olutta.
— Äs, kun janottaa, pitää juoda purakasta piimää. Jatkakoot miehet vedellä, jos haluttaa.
Hän nousi istuilleen ja joi. Tuntui taas vähän virkeämmältä.