— Mikseikä vanhat kelpaa, kun niitä yhä uusitaan?
— Lakipa määrää aina uudet vaalit, vaan ei niissä siltä tarvitse miestä muuttaa.
— Vai on siinäkin laki.
— On, ja kova. Ja sitten määrätään siellä valtiopäivämiehen valitsijat.
— Vai jo nekin taas ovat tulossa. Vaan mitäpä minä vanha mies tuosta välitän ken siellä istuu. Tottapahan viisaammat tietävät kenen asettavat. Josma häntä nyt sitten vedän puumerkkini.
— Mutta ei huoli isäntä puhua, että minulle valtakirjan annoitte, siitä tulisi vaan turhia, ennenaikaisia löpinöitä.
Vetämällä puumerkkinsä valtakirjaan toisen osoittamaan paikkaan, sai ukko vieraan lähtemään, ja oli hyvillään kovin, että vihdoinkin pääsi kohentelemaan ahdostaan riihessä, joka hänestä sillä hetkellä oli paljoa tärkeämpi asia kuin mitkään koulut tai valtiopäivät.
* * * * *
Kun kokouksessa sitten kaikki valtakirjat vedetään esiin, päättyvät kysymykset, ankarasta vastarinnasta huolimatta aivan niin kuin oli aijottukin.
Koulua päätetään ruveta paikalla rakentamaan Vuorenpäähän, ja siihen valitaan eri toimikunta, Jussila esimiehenä. Kylätie Vuorenpäästä kirkolle päätetään levittää ja panna koko kunnan yhteiseen tiejakoon, ja senkin toimen valvominen uskotaan Jussilan huostaan. Mutta Ojalan siltaa varten asetetaan ihan eri komitea, lukkari päämiehenä, ottamaan heti ensi tilassa selkoa siitä, eikö olisi parasta rakentaa siltaa kokonaan raudasta ja kivestä, ja sitten laatimaan siitä kustannuslaskua.