— Mutta maistetaanpa välillä, kehoitti tilanhaltija vieraita, jotka tarkkaavaisina olivat kuunnelleet hänen kertomustaan.
— Otetaanpa sen hauskan veitikan muistoksi, sanoivat vieraat,
— Niin, sitä hänen viimeistä vertaustaan kunniamerkeistään emme oikein ottaneet uskoaksemme, jatkoi taas isäntä, mutta siitä hän julmistui, iski nyrkkiä pöytään, ja vannoi sekä pyhän- että pahanhengen nimessä, että se lipas oli vieläkin suurempi, melkein kuin puolenkolmatta kannun ankkuri, ja yksi ainoa kunniaraha oli niin suuri kuin sotamiehen sarkan pohja. Sen oli keisarivainaja itse kiinnittänyt hänen kaulaansa, kun hän eräänä päivänä oli tappanut viisitoista turkkilaista murkinatyökseen. Kaikki ne kunniarahat häneltä oli varastettu — ja kun jalkakaan ei oikein ottanut parantuakseen, — ei hän ollut viitsinyt ruveta uusia ansaitsemaan, vaan otti eron ja eläkkeen, huolimatta siitä suuresta kaipuusta, joka oli jäänyt hänen jälkeensä rykmenttiin. Oli sitten asunut vähän siellä, vähän täällä ja tullut lopulta Suomeen, joka oli hänen alkuperäinen syntymämaansa. Mutta kun kaupunkielämä ei häntä täällä huvittanut — mistä syystä, sitä hän ei maininnut — oli hän päättänyt lähteä maalle asumaan — ja siinä hän nyt oli.
'Mutta eikö ratsumestarin matkan pitänyt olla edemmäksi?' kysyttiin häneltä.
'Ei kuin ihan tähän, juuri tähän kammariin', vastasi hän, riisui nutun päältään ja viskautui vuoteelle pitkälleen.
— Olipa siinä poikaa.
— Oli kyllä. Sitte aloimme kysellä, kuinka hän tuli haavoitetuksi, ja silloin koko hänen sotilaallinen uljuutensa ilmeni täydessä kukassaan. Horastuaan ensin juomalasillisen viinaa suuhunsa ja nuolaistuaan huulipartaansa, tempasi hän nurkasta rautaisen hiilihangon ja alkoi sillä manövreerata ja rynnätä nurkasta nurkkaan, niin että meillä oli täysi työ vältellessämme saamasta iskua häneltä.
'Romtoti romtoti romtom, pum pum, pom pom, pif puf — — — siellä oli saakelin kuuma paikka', puhui hän tehdessään sotaliikkeitä hiilihangolla. 'Oli vasta aamiaisen aika', jatkoi hän, 'ja minä olin jo halaissut pään viideltäkymmeneltä engelsmannilta'.
'Nyt tuli ilmeinen vale', huomautti joku.
'Peruuta sanasi', karjasi hän. 'Tiedätkö sinä, että tämä loukkaa minun kunniaani, ja vanhan eläkettä nauttivan sotilaan kunnia maksaa enemmän kuin tällainen kylä'.