"Kaikista viisainta on laittaa sauna, kun kerran kupparikin tulee", esitti puolestaan laihialainen.
"Me emme päätä vielä mitään, sillä ei Mikkoska niin tyhmä ole, että hän toisi seuralle kaksisataa dollaria rahoja, jotka hän ja hänen laiska miehensä hyvin tarvitsevat", selitti Iiska.
Juuri heidän keskustellessaan tuotiin tieto että Ullan-Matti on löydetty kanavasta kuolleena, suuri haava päässä. Jokainen riensi heti katsomaan sitä. Totta se olikin. Matti oli kannettu erään irlantilaisen kapakan takaruumaan, missä, jokainen teki tarkastuksen tunteakseen miehen. Haava päässä osoitti, että häntä oli ensin lyöty kuolettavasti ja sitten ruumis heitetty kanavaan. Latvaheikkoolainen sanoi olleensa Matin kanssa edellisenä yönä toisella puolen kanavan eräässä huonomaineisessa paikassa ja sanoi Matin jääneen sinne kolmen talossa olevan naisen kanssa. Paikalle saapui joitain viranomaisia ja tiedustelivat, josko suomalaiset tahtovat haudata kuolleen. Mutta kun eivät he halunneet sitä tehdä, niin pian Matin ruumis katosi. Jotkut sanoivat, että se upotettiin keskelle Erien järveä, mutta eräs poliisi tiesi, että se vietiin jonnekin yliopistoon leikeltäväksi.
Stenroos koetti parhaansa saada viranomaisia ymmärtämään, että vainaja oli murhattu ja selitti vielä, missä murhan luultiin tapahtuneen, mutta viranomaiset olivat välinpitämättömiä. Suomalaisen kuolema oli muka vähäpätöinen asia.
Suomalaiset päättivät kostaa Ullan Matin kuoleman. Ja tilaisuus tarjoutuikin siihen pian.
Noin pari viikkoa jälkeen edellä kerrotun tapahtuman määrättiin Stenroos Eeriin järjestämään saman komppanian työoloja. Sillä aikaa miehet pitivät raittiuskokouksen, jossa ei keskusteltu rikkoneista, mutta millä tavalla kostetaan Matin kuolema. Tuhkalan Iiska johti kokousta. Kokouksessa oli nyt muitakin kuin seuraan kuuluvia. Kuurtanelainen käytti ensiksi puhevuoroa selittämällä, että Matin kuolema on luettava irlantilaisten syyksi ja se on kostettava tavalla millä tahansa. Latvaheikkoolainen selitti, että kun hän poistui talosta, niin hänen vastaansa tuli joitakin irlantilaisia ja hän otaksuu, että he juuri ovat syyllisiä.
"Meidän, on mentävä mainitulle talolle tänä, iltana, ja jos ei muuten tule selvää, niin kostamme luonnossa", puhui Iiska puheenjohtajan paikalta sekä jatkoi, "mutta me emme viitsi sinne mennä aivan selvänä ja kun emme myöskään raittiuslupaustamme tahtoisi rikkoa, niin eikö se ole selvintä, että panemme Hyvä Toivo raittiussseuran istumaan ensi sunnuntaihin saakka. Vai mitä ajattelette?"
"Luulen, ettei koskaan ole viisaampaa esitystä kukaan tehnyt kuin Iiska nyt teki. Nähkääs kun panemme nyt seuran neljäksi päiväksi istumaan, niin sillä ajalla me voimme juoda ja mässätä niinkuin haluamme. Ensi sunnuntaina seura taas alkaa toimimaan, ja meidän on silloin oltava selviä ja jatkettava seurassa oloa eteenpäin", selvitti ilmajokelainen silmät loistaen tyytyväisyyydestä.
"Minä olen sen jo kauan huomannut, ettei liska ole mikään tyhmä mies", vahvisti Piltti voimakkaasti kannatusta saanutta esitystä.
"Onko se yleinen päätös, että tämä seura virallisesti pannaan ensi sunnuntai-aamuun saakka istumaan?" tiedusteli puheenjohtaja.