"Tietysti se menee edellä, jolla on raamattu, ja kirvesmies menee hänen jälessään", sanoi Iiska.
Karstulainen aukasi raamattunsa ja astui edellä sisään, toisten seuratessa hänen jälessään. Yliselle meneviltä rappusilta alkoi kuulua pientä kolinaa ikäänkuin joku olisi tullut alas. Karstulainen kuultuaan tämän, lausui: "Isän, Pojan ja Pyhänhengen nimessä, jos sinä olet paholainen, niin —" Hänen lauseensa jäi puoliväliin, sillä esiin tuli pitkäpartainen pukki määkien "pää-ää-ä".
"Se tulee pukin haahmossa", huusi karstulainen kauhistuneena ja hätääntyneenä nakkasi raamatun lattialle, sekä lähti minkä ennätti livistämään ulos, kaataen mennessään härmäläisen kirveineen. Pukki lähti juoksemaan jälessä siten lisäten karstulaisen kauhua.
Kuolleeksi luultu ilmajokelainen kuuli yläkertaan metelin ja hänkin rupesi ihmettelemään ja pelkäämään, mitä oikeastaan on tekeillä. Ensin oli Romunen lähtenyt Annansa kanssa yöpukineissaan juoksemaan ulos ja nyt aliselta kuului tuollainen hirmuinen meteli. Hädissään ja viluissaan, luullen lakanaa peitoksi kääri hän sen ympärilleen ja laskeutui alakertaan. Mutta kun alakerrassa ei ollut ketään, valtasi hänet myös pelko, jonka vuoksi hänkin juoksi Castle Cartiin.
Karstulainen oli juuri päässyt kertomasta miten ilmajokelainen kummitteli pukin haahmossa, kun raumalainen kauhistuneena huudahti: "Katsokaa, nyt se tulee tuolla lakana päässä!"
Jokainen hyökkäsi ikkunan luo nähdäkseen kummituksen tulon.
"Enkö minä, illalla jo sanonut ettei pidä tehdä kuolleesta pilkkaa", ehätti kyröläinen nuhtelemaan, itsekin sentään ollen vähän kaamealla mielellä.
"Romulaista se vissiinkin ahdistaa", rohkeni Iiska vielä irvistellä vähän toisia rohkeampana.
"Herra armahda meitä!" rukoili Anna ja kauhistuneena konttasi sängyn alle piiloon.
"Tehkää risti oveen, niin hän ei pääse sisälle", kehoitti Piltti.