— Kaunis mies. Tottapa on äitikin ollut kunnon ihminen!
Sanalla sanoen, uusi pastori miellytti kaikkia.
Lempeästi ja sävyisästi hän keskusteli siinä vanhempien miesten kanssa, sanoi sitten olevansa väsynyt ja menevänsä opettajan luo; hän näet aikoi asua siellä, kunnes saisi pappilan edes vähänkään kuntoon ja kunnes palkkatuloja kertyisi.
Opettajan luo seurasivat häntä vain johtomiehet tekemään selkoa pitäjän asioista, Szlávik Péter, Glogovan pohatta Gongoly Mihály, sekä mylläri Klincsok György.
Näiltä hän siellä lähemmin tiedusteli virallisesti asioita, merkiten niitä muistikirjaansa, päästäkseen edes vähäsen oloihin perehtymään.
— Montako henkeä on pitäjässä?
— Eipä paljoakaan viidestäsadasta puutu.
— Entä mitä nämät maksavat papilleen palkkaa?
— Kunnon miehet luettelivat totisina, paljoko kertyy pääsiäisrahoja, halkoja, viljaa ja "zlevkaa". [Zlevkaksi siellä päin sanotaan viiniä, jota viinitarhain omistajat antavat papilleen ja josta yhteiseen astiaan kaadettuna syntyy hyvin kummallinen juoma.]
Nuori pappi kävi yhä alakuloisemmaksi…