Katolinen Inokai teki ristinmerkin. "Kaikki hyvät henget ylistävät
Herraa!"
"Ken olet?" kysyi Kriston.
"Olen Czinna, mustalaistyttö. Ottakaa minut pian vaunuihin."
Ensin pelästyi vain Inokai, mutta nyt säikähtivät Kriston ja Porossnoki miltei kuoliaiksi. Seuraavissa vaunuissa ajava ylituomarikaan ei pitänyt sopimattomana hypähtää ulos vaunuista. "Kuinka tänne tulit, variksenpoikanen?"
"Pakenin!" vastasi Czinna lyhyesti.
"Niinpä tietenkin, mutta miksi pakenit?"
"Pitkästyin aikojani."
"Sinä koiranmaksa", ähisi Kriston korvallistaan raapien. "Tiedätkö, että meidät sinun tähtesi hirtetään? Menetkö kiireenvilkkaa tiehesi! Mitä teemme? Mihin ryhdymme?"
"Hänet täytyy toimittaa takaisin" arveli Porossnokikin.
Kuun kiiltävä naama pilkisti pilvien raosta ja valaisi kaunista tyttöämme. Hänen upea pukunsa oli yltyleensä tahraantunut, hänen pikkusaappaansa olivat loassa, nuttu läpikastunut suossa, jonka halki hän oli kahlannut.