"Olen kaikki tarkoin tuuminut, kuultuani kotona, mihin he teidät lähettävät. Jos menette tuonne, tappavat ne teidät, tai myyvät teidät orjaksi, eikö niin?"
"Sinäpä sen sanoit, Czinna!… Mutta ihmettelen, että sinä olet täällä."
Hän katseli tyttöä hämmentyneenä eikä tuntunut voivan häntä kyllin katsella.
"Mutta jos teidät surmataan, ei voi enää olla kysymystäkään palaamisesta."
"Se on kyllä totta."
"Ei leikitä nyt! Te olette kauhea ihminen. Ja jos teidät pannaan vankeuteen, ei kukaan teitä lunasta vapaaksi. Senaattorit estäisivätkin sen."
Maks puraisi huuleensa.
"Mutta jos minä menen tuonne ja esiinnyn Lestyakina ja he tahtovat minut surmata, niin he huomaavatkin minut naiseksi, ja naiselle eivät tatarit tee pahaa, ja silloin voitte te minut lunastaa; jos he panevat minut tyrmään, voitte te minut Lestyakina sitäkin paremmin vapauttaa. Antakaa siis pian minulle viitta."
Ja puhuessaan näin kiehtovin, hempein äänin oli hän jo riisunut vaipan
Lestyakin yltä.
Maks vastustelihe.