8.

Maks Lestyak oli elämän ja kuoleman valtias, ja jotta hänen arvonsa yhä kasvaisi, antoi kuningas hänelle aatelisarvon, joka oikeutti hänet käyttämään lisäkettä "Kecskemetistä". Vaakunassa oli kuvattuna hopeisella kentällä seisova viittaniekka ritari. Kilven toisessa puoliskossa seisoi takajaloillaan kolmella kullatulla tyynyllä kettu. (Hänen majesteettinsa oli tässä osannut varsin oikeaan.) Vain yhtä puuttui enää täydellisestä onniautuudesta: Czinnan vihkiminen.

Eikä sitäkään ollut enää tarvis kauaa odottaa. Lestyak ukko oli jo aikoja sitten leppynyt, tuo pikku olento osasi häntä kaikessa miellyttää, ja kun tyttö kutkutteli häntä poskesta, luuli hän tulleensa taivaaseen. Czinnasta hersyikin päivä päivältä yhä kauniimpi, muodot pyöristyivät ja kasvot olivat kuin kirsikka, jonka verenväri hennon ihon aitakin hohti. Ei kukaan koko Kumaniassa vetänyt hänelle vertoja. Hänestä tuli vanhuksen lemmikki, uskottu, hän kutsui tätä "tyttärekseen", "miniäkseen", ja hoputti poikaansa kiirehtimään häitä, koska hän muuten, jumala auttakoon, naisi tytön itse.

Maks raivosi kärsimättömyydestä, jos pieninkin este ilmaantui; mutta ellei estettä ollut, nauroi hän koko asialle.

Ensimäinen määräaika oli sovittu päiväksi, jolloin hän saa Budan pashan lupakirjan, ilman sitä ei toki voi mitään tehdä, lintu vain rakentaa pesänsä, vaikka se pelkääkin, että julmat kädet sen hävittävät. Lupa tuli itsellään: se oli kirjoitettu Putnokin jalkapohjiin. On varmaa, ettei pasha enää koskaan ahdista tyttöä.

"Nyt voitte viettää häänne", sanoi heille vanhus.

"Odottakaamme vielä, kunnes Czinnan tukka on kasvanut entiselleen", vastasi Maks. "Lyhyellä tukalla näyttäisi kruunu rumalta."

Vuoden kuluessa kasvoivat hänen hiuksensa, ja kuinka ihaniksi! Eräänä iltana hän hajoitti ne vienon kuiskailun aikana; hän piti niitä nyttemmin suurten naisten tavoin kierrettyinä päänsä ympäri ja sitoi kahdella paksulla palmikolla Maksinsa molemmat kädet yhteen, kuten on tapana sitoa vangittujen kädet.

"Yiituomari kahleissa", nauroi hän ilkamoiden.

Maks ymmärsi, viittauksen.