ELLEN. Mistä hänestä? Karlistako?
MURU (Painuneella äänellä). Ni-in!
ELLEN (Hymyilee). Sinäpäs vasta hullunkurinen olet!
MURU (Harmissaan). Ja sinä vaan naurat minulle.
ELLEN. Enhän minä naura. Minusta sinä vaan näytät niin hirmuisen vakavalta, Muru.
MURU (Vetäytyy pois ja katsoo häneen). Niin, se on hyvin, hyvin vakava asia.
ELLEN (Vetää hänet luoksensa). Kas niin — elähän nyt suutu! Ole nyt kiltti, äläkä anna minun enää pyytää!
MURU. Ei, Ellen, ei sitä ole niinkään helppo sanoa. Minä en voi.
ELLEN (Muuttaa puhetta). No, ole sitte sanomatta. Mutta ajatteleppas, Muru, mitä ne toiset sinusta luulee, — he luulevat, että sinä olet ottanut Karlin suuren valokuvan tuosta albumista.
MURU (Katsoo epäluuloisena Elleniin). Luulevatko he?