ELLEN. Rakas, pikkunen Muru, en minä suutu — päinvastoin!
MURU (Huolimattomasti). Niin, hän luulee, että minä olen oikein hirmuisesti rakastunut sinun sulhaseesi, vaikka minä en voi kärsiä häntä.
ELLEN (Totisemmin). Ja sitten hän sanoi että sinut lähetetään pois?
MURU. Niin — ja että minua katsotaan ja pidetään kovassa kurissa ja annetaan minulle paljon työtä ja kaikenlaista muuta pahaa.
ELLEN (Katsoo häneen). Kuuleppas nyt! —
MURU. Mitä niin?
ELLEN. Kuinkahan sen Karlin kuvan laita oikeastaan on?
MURU (Huolimattomasti). Mistä minä sen tiedän?
ELLEN (Ystävällisesti). Ajatteleppas, jos sinä kumminkin — (uhkaa sormellaan).
MURU. Ja sinä kun juuri puolustit minua?