Ma kukkasen tuon, ma myöskin,
Vilurinteiltä elämän tään,
Se jäisestä hangesta puhkes
Kevätlämmön kerkeämään.
Sen henkeni kaupalla sieltä
Ma kallion huipulta hain,
Vaikk' kuilujen jäät koki hyytää
Mun uljasta intoain.
Ota vastaan, aatosten impi,
Tää lempeni kukka niin:
Sydänjuuriss' on suosion toivo,
Joka lehdessä tunnustus siin.
2.
Koen sorjasti kietoa yhteen
Havun tuoksua siintoon veen;
Luon helkkyvät rytmiaallot,
Min harjoiks riimejä teen.
Ja kaikki helkkyvät aallot
Sun sulkevat keskelleen,
Sua liekutellen ne tuutii
Havun tuoksussa, siinnossa veen.
3.
Jos säteen mä tavottaisin
Kesäpilvien ruskosta vaan,
Jos ainoan noista ma saisin,
Joit' tuhlas se turhempaan.
Sen niitehen kiintäisin hienoon
Värikimmelten hehkeäin
Jo sadun, mi haastais vienoon,
Sua kaikesta lepyttäin.
Ja syämessäs viivähdellä
Sen antaisit empien,
Niin ihmeen viehkeä, hellä
Ois tenhosa satu sen.