2.
Tein, mauri, työni — mauri, mennä saan…
Jos multa halaat runoutta vain,
Niin ota tuntein, jotka hehkuin palaa,
Tää runsas vuo, jot' etees tahdon valaa,
Mut kuule murhe riemuhuudossaan!
Kuin ruhtinas ma tuhlaan, en mä halaa
Taa kylmän ironiian peittää lain
Tän uljaan innon helmisuihkettain,
Jot' usein vielä ehkä muistat salaa.
Viis siitä, jos niin, palkan suotuasi,
Tein, mauri, työni — mauri, mennä saan!
Oi, näinhän kirkkaan hohteen katseessasi,
Ja noin voi hohtaa jalohelmi vaan. —
Vait käärin vaipan itämaiseen tapaan
Ja ylpein päin taas etsin korven vapaan.
3.
Kevätsade.
Mä tiedän, hymyyt kyyneleitä näitä,
Joit' itken nyt, kun onni kirkastuu,
Mut katsos, sydän ei luo silmunpäitä,
Jos sateeton on sillä toukokuu.
Maan kuivan vaatimus on jokin muu,
Kuin päivänpaiste pitkin poutasäitä.
Ens sade on kuin hurmos kesken häitä..!
Ja sateen jälkeen ihme tapahtuu,