Täällä on Venedig, rakennettu mantereesta peninkulman päässä oleville saarille. Saarien välille kulkee kapeita kaivannoita. Suurin näistä kulkee kaupungin halki s:n muotoisena. Venedigin 450:stä laiturista on tämän ylitse menevä käytännöllisin. Ennen Venedig oli meren haltiatar; nykyinen Venedig on vaan kuin varjo entisen loistosta.

Koko Italian halki aina eteläisimpään kärkeen Apenninit menevät. Niiden pohjaisin osa yhdistyy Alppeihin ja kohoutuu Genuan lahden ympärille. Niiden kallistus mereenpäin on jyrkkä. Kapealla rantueella, johon pohjatuulet eivät sovi, vaan jota etelän aurinko paahtaa — kuin kasvihuonetta — on etelän ilmasto. Laakerit, aprikot ja orangit menestyvät täällä ulkoilmassa.

Apenninien eteläpuolella on täällä Ligurian pitkä ja kapea rantue, jota etelässä rajoittaa meri; Apenninien ylitse vie rautatie Bochetta-solan kautta Genuaan. Mereltä katsoen tarjoaa Genua Italian kauneimpia näköaloja. Pyöröteaterin tavoin vuorelle ja vuoreen rakennettuna, on se vakaasti varustettu merikaupunki, jonka kapeat kadut suikertelevat seitsemän jopa yhdeksänkin kertaisten huoneusten ohitse. Vaikka kaupungin moneen paikkaan aurinko ei koskaan voi (korkeiden rakennusten tähden) paistaa, on se kuitenkin rikas loistavista palatseista. Oikeudella Genua sentähden sanotaankin "la superba'ksi" (uljaaksi).

Apenninien lounaispuolella leviää Toskanan alanko. Se on helteinen ja epäterveellinen. Harvoin täällä tavataan jotakaan maataloa. Metsävuohet, piikkisiat, metsäsiat ja sudet mellastavat vaan pensastoissa. Rannoilla kihisevät kalakaijat ja peltopyyt, ja lammet täynnä vesilintuja, vesikanoja ja rantasipiä vilisevät. Kesyttömät puhvelit jättävät ropaisen kylpynsä, kun ratsastavaiset paimenet heitä häristelevät. Alankojen omistajat itse asuvat Apennineillä. Sieltä he lakeuksille laskeuvat vaan kylvämään ja leikkaamaan. Nykyaikoina ovat nämä alangot tehdyt ihanammiksi; mikä kuitenkaan ei onnistunut Rooman ja Neapelin välisessä panttiiniläisessä lammissa.

Jylhiä, paljaita ja jyrkkiä ovat Apenninit itsissään. Ne antavat rosvoille varmoja turvapaikkoja. Leveältä selältään lähettää vuori selänneitä, joiden väliset laaksot ovat kauniita ja hedelmällisiä. Länteen laskevan Tiberin varrella on Rooma, "ikuinen kaupunki" kuivalla tasangolla. Vanhan ajan taideteokset, muistomerkit ja rakennukset ovat sen kaunistuksina. Kaikkein kukkana on kuitenkin Pyhän Pietarinkirkko, joka apostoli Pietarin hautaa suojelee.

Etelä-Italia on hyvin tulivuorinen. Afrikan läheisyyden tähden tunnetaan täällä kyllä sirokko-(poltto-)tuuli. Matkustaja vaeltaa lävitse sakeain lehtoin, joissa leveälehtinen viikunapuu, tumman viheriä sitruunipuu, tulipuna-kukkainen granata, kaktus, aloee, korkea afrikalainen palmu, myrtti ja öljypuu vaihtelee keskenään. Se on maa, jossa sitruunit kukkivat ja orangit hehkuvat.

Täällä on ihana Neapeli välimeren kaaren muotoisen ja monen ylistämän Neapel-lahden (Golfo di Napoli) rannalla. Tämä ihana tasanko, jota Italialaiset sanovat "onnelliseksi" ja joka pistäytyy kaupungin itäpuolelle aina vuoreen saakka, monen matkustajan matkan päämaalina. Maa on enimmäkseen tulivuoren tuhkaa, jolla Neapelin läheinen Vesuvius on tasangon peittänyt. Se on myös sanomattoman hedelmällinen.

Neapel (Napoli) on Italian suurin kaupunki, suurella, vilkkaalla satamalla, jolla jatkoineen on L:n muoto. Taideteoksiin verraten ei sitä kuitenkaan voida Roomaan, Firensiin (Florensiin) eli muihin Italian kaupunkeihin verrata; arkkitehdillisessäkään suhteessa ei tällä muuten hyvästi rakennetulla kaupungilla ole erinomaista näyttämistä. Komeana kaupungin kaunistuksena on tuo putkisuora, ihanoilla palatseilla reunustettu "Via Rooma", jota ennen sanottiin Toledokaduksi; tämän varrella on Kansallis-Museo (Museo Nazional), jossa on suuri kirjasto ja Pompejista ja Herkulanumista löydetyt muinaismuistot. Neapel on sitä paitsi vilkkaan teollisuuden pesä ja Italian käsityötehdasten ja kaupan pääpaikka. Tämän kaupungin entiset n.s. latsaroonit, jotka ennen, ollen 80,000 "indiviidiä" (henkeä), tekivät kokonaisen kansaluokan, ovat nyt kokonaan jo hävinneet. Italian eteläpuolella, 3/4 peninkulman levyisen Messinan salmen takana, on kolmion muotoinen, ylhäinen ja hedelmällinen Sicilian saari Palermo nimisine pääkaupunkineen. Siciliassa sijaitsee tuo 10,000 jalkaa korkea Etna; tämä mainio tulivuori lähettää usein kauhua ja hävitystä ympärilleen.

Tästä vielä etelämpänä on Maltan saari, joka nyt kuuluu Englantilaisille, jotka siihen ovat perustaneet lujasti varustetun sataman Välimeri-laivastolleen. Saari oikeastaan on mädäntynyt kalkkikivikallio, joka on tehty Siciliasta kuletetulla mullalla hedelmälliseksi. Vilja, viini, pummuli ja orangit maksavat nyt siellä runsaasti vaivannäön.

Venedig (Venezia).