Rohkeiden apinoiden jälkeen ovat fakiirit kärsimyksesi koettelijoina. Rihkamapuotien takana pitävät he julmaa meteliä kamalimmasti soivilla instrumenteilla, joiden tarkoitus on sivukulkijain kuurotuttaminen. Näiden puotien välillä, pääkadun molemmilla sivuilla, on rivittäin kaikenlahkoisia pyhiä kerjäläisiä, sairaita ja raajarikkoja. Kaikki he ovat inhoittavan näköisiä; hiukset riippuvat sikin sokin silmillä, jäsenet ovat väännellyt luonnottomiin asentoihin; ruumis on tahrattu liidulla ja lehmän lannalla, ja usein nämä katuvaiset asettautuvat mitä kummallisimpiin asennoihin. Ruton tapaiset hajut lemuavat heistä niin, että sivukulkijat tahtovat tukehtua; kerjäläislaumat piirittävät sinua, ja alinomaa kuulet korvissasi huudon: "Herra, anna lahjoja, anna syötävää!"
Lukuisat ovat myöskin pitaaliset ja uskonnolliset kulekselijat, jotka vuosikausia liikkumatta seivovat samassa asennossa siksi että heidän jäsenensä kankistuvat ja tulevat kykenemättömiksi kaikkiin muihin liikuntoihin. Siellä nähdään ihmisiä, millä kädet ylöspäin, millä ulospäin ojennettuina ja niin vetotaudin tapaisesti puserretuilla nyrkeillä, että kynnet ovat kasvettuneet kämmenten sisään. Sokeiden luku on varsin suuri, niinkuin niidenkin, jotka tahallaan ovat niin kauvan silmiänsä kiinni pitäneet, että ne ovat umpeen paisuneet. Toiset seisovat rautapiikkisillä palloilla, joiden piikit ovat jalkoihin pistäytyneet ja pienimmästäkin liikkeestä tuottavat sanomattomia tuskia. Turhaan alat sinä, sääliväisyyden liikuttamana, apujasi antelemaan; ne ovat kuin pisara meressä.
Semmoinen vaikutus valtaa vieraan, joka Hindustanin pyhän kaupungin lävitse kävelee; tämä on se paikka jota Indialaiset siunaavat ja ylistävät, ja siellä on köyhille bramaneille osoittama armahtavaisuus kylläinen tuottamaan autuaallisen kuoleman.
Hindulaisten kirkot viehättävät erittäin silmää sievillä ja vaihtelevilla muodoillaan. Suurimmat ja kauneimmat ovat Benaressa Gangesvirran rannoilla, ja niiden kullatut kuvut tarjoavat virran toiselle rannalle mitä loistavimman näön. Tavallisesti kirkkorakennus muodostaa umpinaisen pihan, jossa Schiva-jumalalle pyhitetyt härät elätetään. Rohkeasti nämä eläimet hyökkäävät jokaisen sisäänmenijän vastaan, saadakseen heiltä tavalliset maisi- eli sokurileipä-lahjat. Kirkkopihain ympäritse kiertelee ristikäytäviä, jotka ovat täynnä alastomia ja kantapäästä kiireesen asti liidulla ja lehmän lannalla tahratuita parannuksen tekijöitä. Kirkon alla on maanalainen kylpypaikka, johon pyhän Gangesvirran vettä johdatetaan. Virran rannalle johdattavat isot ja leveät portaat, joita myöten pyhimykset menevät virralle synneistänsä peseytymään. Suuri joukko on myös semmoisia, jotka ovat eri maista, satojen peninkulmain takaa tulleet virran aalloissa elämänsä lopettamaan, siten sielunsa pelastaakseen.
Ne useat ruumiit, joita virrasta vedetään ja joita kalat ja kotkat raatelevat, tekevät inhoittavan vaikutuksen. Lukuisat ovat myös kuolloa tekeväisten vuoteet; sillä sairaat kannatuttavat itsensä rannalle, siellä pyhää virtaa viimeiseen uneen vaipuissaan katsellakseen. — Britannialainen hallitus on tosin paljon tehnyt näiden itsemurhausten estämiseksi; mutta niiden vaikutuksen on pappien uskonkiihko tukahduttanut, ja ainoa, jonka he vaikuttivat, oli, ett'ei hukutuksia saa enää päivällä — vaan ainoastaan yöllä tapahtua.
Mutta Benares ei ole ainoastaan Hindustanin pyhä kaupunki, vaan myös Indian taiteellisuuden pääkaupunki ja rikkain markkinapaikka. Kauppapaikoissa on mitä kalleimpia saaleja, diamantteja ja lukemattomia silkki-, villa- ja puuvillatavaroita kaikista Itämaista. Tänne tuodaan meritse Gangesta ja sen sivuvirtoja myöten Englannin käsiteollisuuden tuotteita sekä kalliita aseita ja kultasepän teoksia Lucknow'in kaupungista.
Persia ja Persialaiset.
Persia on iso maa, kolme kertaa niin suuri kuin Suomi. Sitä rajoittaa yleensä korkeat vuoret, paitsi itäpuolta ja Persian lahden rannikkoa, jotka ovat mataloita; jonka tähden täällä kuumana vuodenaikana vaivaakin sanomaton kuumuus. Maa kohoaa sitävastaan sisämaassa, jossa ilma onkin maan eteläosiin verraten paljoa viileämpi; ja kosteana vuoden aikana voi siellä olla hyvinkin kylmä ja tuulinen. Maa on osaksi hedelmällistä, vaan asukkaat ovat liian laiskoja sitä hyvästi viljelemään, eikä hallituskaan koeta sitä parantaa. Vaikka Persiassa onkin monta ja korkeata vuorta, ei siellä kuitenkaan ole yhtään isompaa virtaa, mikä taas tullee siitä, ett'eivät pilvet piiritä sen vuoria eivätkä siis anna niille vettä. Sentähden täytyyki kaivoilla ja vesisäiliöillä, joihin sadevettä ko'otaan, toimeen tulla. Taivas on niin kirkas, ja tähdet niin loistavia, että yöllä voi lukea tähtien valolla. Myrkyllinen Samum-tuuli on täällä hyvin tuttu.
Huolimatta huonosta viljelyksestä, tuottaa Persia kuitenki monia tärkeitä tuotteita. Persian hevoset ovat yhtä kiitetyitä, kuin Arabian ja ovat todellakin kauniita, vilkkaita ja yleviä eläimiä; aaseja, kesyjä ja kesyttömiä, kameleja, puhveleja, hirviä, koirasusia, jalopeuroja, tiikerejä ja hyenoja on kosolta. Jaloja hedelmiä kasvaa yltä kyllältä: persikka on saanut nimensäkin Persiasta, josta se siis on kotoisin. Tulpanitkin täällä metsissä kasvavat. Apteekki-tavaroista Persia on erittäin rikas. Kivennäisistä mainittakoon ensisijassa kallis naphta, hieno maaöljy, jota täällä mum'iksi sanotaan. Sen paras laji on läpinäkyvää ja kirkasta kuin viini ja keräytyy vähissä määrissä muutamiin koloihin. Ainoastaan kuningas (Schahi) saa tätä kallista öljyä noutaa. Naphtaa käytetään apteekissa ja suitsutuksessa. — Rannoilla harjoitetaan ahkerasti helmisimpukkain pyyntiä.
Persialaiset ovat keskikokoisia, notkeita, jänteviä ja kiivaita, valkoverisiä, vaikka tavallisesti päivän polttamia. Muotonsa on enimmästi kaunis ja jalo, tapansa hienot; he ovat kohteliaita ja vakavia Turkkilaisia taipuvaisempia, mutta viekkaampia ja irstaisempia.