Taaskin syntyi yhteiskunnassa köyhyyden problemi, ja taasen syntyi kommunistisia aatteita ja pyrintöjä.
Nämä muodostuivat kahtalaisiksi. Alemmissa kansan kerroksissa syntyi jo aikaiseen epäselvä tunnekommunismi, sivistyneissä ja rohkeissa ihmisystävien piireissä kehittyi myöhemmin selvästi ajateltu filosofinen kommunismi, utopismi.
Aivan kirjallisesti asiaa tarkastaen, voi sanoa, että jälkimäinen suunta ilmenee platonilaisen ja edellinen alkukristillisen kommunismin jatkona.
Mutta molemmat suunnat eroavat oleellisissa kohdissa näistä edeltäjistään. Sillä syntyy uusi yhteiskunnallinen valta, joka omistaa kommunistisen aatteen, valta, josta Platon ja ensimmäiset kristityt eivät mitään tietäneet: palkkatyöläisten luokka uuden tuotantotavan perustuksena.
II osa.
Palkkatyöväki keskiajalla ja uskonpuhdistuksen aikakaudella.
I LUKU.
Vapaan käsityöläissäädyn synty kaupungeissa.
1. Maaorjuus.
Kun germanit tunkeutuivat Rooman valtakuntaan, oli heidän maanviljelyksensä vielä kehittymätöntä. Karjanhoito ja metsästys olivat heidän varsinaisia tulolähteitään, talonpojat olivat vielä puoleksi paimentolaisia. Nyt ottivat he haltuunsa osan roomalaisten maakuntien latifundioita ja taasen muodostui vapaa talonpoikaissääty. Nämä talonpojat oppivat tuntemaan roomalaisten korkeamman tuotantotavan. Karjanhoito ja etenkin metsästys jäivät syrjään maanviljelyksen rinnalla. Germanit asettuivat vakinaisille asuinsijoille.