Hän kumartui alas, ryömi pensaitten sekaan ja katosi. Oli tuskin kolme minuttia kulunut kun hän palasi, tyytyväisesti hymyillen.
"Upseeri ei ole siellä", sanoi hän. "Eivätkä ne hänen tovereitaankaan ole, nuo tuolla pensaitten takana. Luulen että saamme tehdä hyvin hauskan tuttavuuden. Master Reitto, oletteko ehkä kuulleet puhuttavan Hono- veljeksistä?"
"Niistäkö puhuttavan! Sehän on tietty."
"No, astukaa alas ja tulkaa mukaan! En ole vielä koskaan heitä nähnyt, mutta nenistä päättäen täytyy heidän olla niitä."
"Miten ovat he vaatetetut?"
"Heillä on villahousut, villaröijyt, paulakengät, majavannahkahatut ja kalkalokäärmeen nahkavyöt; peitot riippuvat kaapujen tavoin heidän selässään."
"Niitä ne ovat. Oletteko nähneet heidän hevosensa?"
"Heillä ei ole hevosia, vaan muulit."
"Sitten ei ole epäilemistäkään. He ovat Jimi ja Timi sekä Polle ja
Pulle."
"Vaiti, vaiti! varoitti Vanha Kovakoura. He eivät ole yksinään, vaan heillä on nuori intiaani muassaan."