ALEXANDER

Robert Rehbinder

Wielä enemmäksi armonsa osotukseksi kaupunkia kohtaan päätti sama
Keisari armollisen julistuksen kautta kesäkuun 16 p. v. 1824, että
Tampereen kaupunki rauhan-aikoina pääsee sotaväen majotuksesta kokonaan
vapaaksi.

Armollisen julistuksen kautta joulukuun 20 päiv. v. 1856 Hänen Majesteetinsä meidän nyt hallitseva Keisari ja Suuri-ruhtinas Aleksander toinen, Suomen kenraali-kuvernörin alamaisesta esityksestä, vakuutti ja vahvisti kaikkia vuonna 1821 suotuja vapauksia ja etuoikeuksia, Tampereen kaupungin edelleen nautittaviksi viisikymmentä vuotta, luettuna 1856-vuoden alusta.

Keisari Aleksander ensimmäiselle, täällä käydessänsä, oli asunto valmistettu silloisen etevimmän kauppamiehen Gustaf Lundahl'in talossa. Sen perästä ovat tehtaan isännän von Nottbeck'in tykönä asuneet ei ainoastaan keisari Aleksander toinen koko saattonsa kanssa vuonna 1856 maaliskuun 28 päivänä ja hänen veljensä Suuret ruhtinaat Nikolai ja Michael, kesällä v. 1855 Suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitsch, ja vuonna 1862 Suuret ruhtinaat Aleksei Aleksandrovitsch ja Nikolai Konstantinovitsch.

Mainitun vuoden Helsingfors tidningit kertovat tästä Keisarin matkustuksesta seuraavata:

Hänen Majesteetinsä Keisari lähteissänsä Turusta v. 1856 maaliskuun 27 päivänä ehtooyöllä oli vähäisen seisahtanut Maarian kirkolla kuuntelemaan reestänsä ur'uin soittoa ja Tyrvään kaunis kirkko oli ollut silloin valaistu. Tampereen Hänen Majesteetinsä ynnä suuriruhtinasten kanssa saapui kello 1/2 2 päivällä, odotettuna jo yökautena monelta, ja aikaisin aamusta kadut kihisi väestä. Joukko maalla majoitetusta sisälle kutsutusta ruhtinas Barclay de Tollyn karabinieri-sotaväestöstä seisoi Turun tullissa, josta Hänen Majesteetinsä piti tuleman. Wasta kello 10 e.pp. hänen ylhäisyytensä kenraali-kuvernöri tuli. Kaupungin pormestari, vanhimmat ja muut porvarit olivat asetetut tullin likelle ynnä suuren sääty- ja maaväestön kanssa, vastavarten tulleena Hänen Majesteetillensa kunnioitustansa ja uskollisuuttansa osoittamaan. Kello 1 seisahti sievä kuomireki vähä matka tullista, kuomi laskettiin alas, ja Hänen Majesteetinsä keisari korkeain veljeinsä kanssa tervehti ääretöntä väkijoukkoa, joka samassa eläköön-huudolla tervetuletti rakasta hallitsijansa. Hanen Majesteetinsä katsoi hyväksi mennä tehtaanisännän von Nottbeck'in taloon, jossa maja Hänen Majesteetille ja hänen korkeille veljille oli valmistettu. Hiukan aikaa sen perästä Hänen Majesteetinsä tavallisella reellä ajoi kirkon torille jossa hän tänne majoitettua sotaväkeä katsottua läksi sotaväen sairaushuoneen ja tehtaanyhtiön lapsukaiskouluun, jossa seisotetut lapset Hänen Majesteetille lauloivat venäjän kansallislaulun, josta Hänen Majesteetinsä kiitoksensa ja siunauksensa heille jätettyä kello 3 1/4 j.pp. jatkoi matkansa Hämeenlinnaan. Herra Nottbeck'in pihan ulkopuolella oli kunnia-vartiat asetetut, jotka pakenivat kohta Hänen Majesteetinsä majahansa noustua. Hänen K.K. Suuriruhtinaan Nikolain käyntiä vasten edellisenä vuonna tehtaanyhtiöltä Finlayson & komp. pystytetty knnniaportti Kuninkaankadun päässä oli nyt uudestaan maalattu, korjattu, liputettu seppelein ja kirjoituksen kanssa. Sen vastapäätä oli Mältin vuorella toinen ihan uusi knnniaportti rakennettu, jonka keskessä suuri A oli sovitettu. Soreasti kaunistettuun puistikkoon tehtaanhaltian von Nottbeck'in asuntomajan läheisyyteen on nykyinen haltia ihanaan vähäiseen koskensaareen näiden molempain keisarien matkamuistoksi asettanut kaksi kullattna taiteilijan Chopin'in Pietarissa tekemää taulua, rinnakkain kalliohon juotettuina, ja joiden ylitse aika suuri valovaskinen kotka leijailee. Niissä on seuraavaiset kirjotukset, joita me tähän liitämme alkukirjoituksena ja suomennettuna, näin:

Aleksander I

Rossiae Imperator Fenniae Magnus Dux stans in hac rupe d.X.m. Sept. a.p. Chr. a. MDCCCXlX primus jussit ut undae spumantes hominibus succurrant. Qvae nunc diligenter constructa vides, viator, hominum permultorum in usum Viva voce laudant memoriam patris patriae in coelum erecti.

Aleksander II