ENS. TALONPOIKA: Hm, et pelkää siis sä pyhää Kaarinaa?
TOINEN TALONPOIKA:
Nääs taika tepsii juuri pyhäpäivin.
ENS. TALONPOIKA: Vaan kirkkoherra Simo Nurkka jos sen tietää sais, ett' taikoja sä käytät —
TOINEN TALONPOIKA:
Ka, eihän auttaa voi hän itsekään!
Kai mahtoi tullakin jo virran poikki?
ENS. TALONPOIKA: Ei vielä tullut. Tuurolaisen luokse hän sakramenttineen lie kiirehtinyt, kun Lassin huovit vanhan isännän he kuoliaaksi vartahilla kolhit.
TOINEN TALONPOIKA: Voi aikaa surkeata syntein tähden! Ei lait, ei asetukset mitään mahda ja suojakirjat itse ruhtinaan ei turvaa anna rosvojoukkiolta. Jo itkisinkin, jos vaan ilkeäisin!
ENS. TALONPOIKA: Mut suurin konna Kumpsilan on Pekka, hän etsii uhriksensa köyhimmät.
TOINEN TALONPOIKA: Ja entäs Lassi sitten, naapurimme? kuin vainiolta mettä kimalainen hän kasaa aittahansa hopeoita. (Vasemmalta melua). Nyt siellä taaskin juodaan, mässätään!
ENS. TALONPOIKA:
Niin, ryyttärit ja huovit ystävyksin!
TOINEN TALONPOIKA:
He juovat viikot, juovat sunnuntait.