PENTTI SÖYRINGINPOIKA: Sen voitte tehdä, heille rangaistusta ma vaadin ankarimman säännön jälkeen.
KLAUS FLEMING:
Mut tietkää, Juusten, aateliin he kuuluu!
PENTTI SÖYRINGINPOIKA: On yhtäkaikki … aateloitu mies ma olen myös. Kai jotkut juoppolallit, joilt' olen lainanpyynnöt kieltänyt, on käyneet kostoksensa syyttämässä?
EBBA FLEMING (itsekseen):
Kas tuosta huomaa kyllä nousukkaan.
KLAUS FLEMING: Vai niin sä luulet, vanha kitsuri, mut jos ma sanon nyt: sun syyttäjäs on nuori Stålarm sekä Eerik Munck, sa heidän e'essä uudistatko kieltos ja väität heidän mulle valhetelleen?
PENTTI SÖYRINGINPOIKA (masentuen):
Vai nuori Stålarm sekä Eerik Munck?
Sit' en ma tiennyt … enkä uskois myöskään…
KLAUS FLEMING (ärjästen):
Siis valheestako mua syytät vai?
PENTTI SÖYRINGINPOIKA:
En suinkaan, marski Fleming, en…
KLAUS FLEMING (tuimasti): Kas niin, ma kutsutan siis tänne Stålarmin ja nuoren Munckin, vastaa heidän kuullen! (Ottaa askeleen perälle). Hoi, vänrikki!
PIETARI JUUSTEN (ilmestyy ovelle):
Ma varron käskyjänne!