EBBA FLEMING:
Nyt meni kettu omaan paulahansa!
KLAUS FLEMING (käskevästi):
Käy, kutsu tänne vieraskammiosta…
PENTTI SÖYRINGINPOIKA: (taistellen itsensä kanssa ja pyhkien hikeä otsaltansa): Mun suokaa muistutella, jalo marski… vain hiukan aikaa … (Marskille hiljaa). muistaa suvaitkaa: hän on mun veljenpoika…
KLAUS FLEMING: Asioissa en sukusiteitä ma koskaan tunne.
PENTTI SÖYRINGINPOIKA: Mut sallikaa tok', että poistuu hän vain hetkeks täältä, että muistuttelen, jos ehkä joskus…
KLAUS FLEMING (itsekseen): Syyllinen! sen tiesin, (Ääneen vänrikille). Voit ilmoittaa sa säkkisoittajille, ett' alkaa täällä soihtutanssi kohta, ja mester Vogelsang hän tulkoon myös!
(Juusten poistuu).
PENTTI SÖYRINGINPOIKA:
Ma kiitän teitä, marski Fleming, tästä!
KLAUS FLEMING (kuivasti): Ei kestä kiittää. Vuoksi poikani ma tämän tein, en teidän tähden. Mut koska siteitä te muistutatte, ma tahdon tietää, apen minkälaisen saa nuori Gottschalk, sillä muistakaa: nimeä Flemingin hän myöskin kantaa. Mut suoraan, Juusten, ilman koukkuja!
PENTTI SÖYRINGINPOIKA (häpeissään): No, koska suorin tie lie paras sentään, niin tunnustan, ett' ehkä olen joskus ma vähentänyt palkkaa tykkiväeltä.