MESTER VOGELSANG (nauraen):
On hyvä tuuli teillä, vänrikki!
PIETARI JUUSTEN: Niin täytyy olla meillä sotilailla — ei kärsi unteloita marski Fleming. (Perältä rappukäytävästä kuuluu iloista humua). Mut hiljaa nyt, jo tullaan rappusissa — on tuokiossa täällä linnan seura!
(Pietari Juusten vetäytyy oikeanpuoliselle ovelle. Perältä tulee ensin kaksi paashia; sitten marski Fleming erään ylimysrouvan kanssa, joiden jäljessä Knut Kurki Ebba-rouvan, Gottschalk morsiamensa Aunen, Pentti Söyringinpoika vanhemman aatelisnaisen keralla, Lindorm Bonde Kaarina Flemingin ja kahdeksan paashia (nuori Stålarm, Eerik Munck, Jochum Grewe, Stjernkors, Prijs ja Bagge), kukin nuoren neitosensa kanssa, sekä mustiin puettu, synkännäköinen Daniel Hjort saaton lopussa. Viimeisinä seuraa palvelijoita kantaen palavia soihtuja. Klaus Fleming astuu reippaasti istuimellensa, jolle Ebba-rouvakin nousee muiden vanhempien vieraiden hajautuessa molemmin puolin heitä).
EBBA FLEMING (istuutuessaan): Kas, täss' on teidän paikka, Laukon Kurki, mun rinnallani tässä; rouva Gennäsin kai pitää seuraa marskille ja Juusten voi tulla tälle puolen; jalot herrat ja armon rouvat istukaa, niin kaikin me nuorten karkeloita katselemme!
(Toiston istuutuessa asettuvat tanssijat puoliympyrään keskelle permantoa — naiset eteen ja miehet taakse — niin että oikealla sivulla seisovat Lindorm Bonde ja Kaarina Fleming, vasemmalla Gottschalk ja Aune, mutta keskellä ympyrää Jochum Grewe neitonsa kanssa),
KLAUS FLEMING: Mut ennen tanssia on tapa vanha myös seurattava! Soihdut tänne tuokaa!
(Palvelijat tuovat kullekin miestanssijalle soihdut käteen).
EBBA FLEMING (Bondelle):
Mut osaatteko tanssin, herra Bonde?
LlNDORM BONDE (hymyillen ja kohteliaasti kumartaen): Ma toivon oppivani, jalo rouva — jos neiti Kaarin mua auttaa tahtoo?
KAARINA (nauraen):
Te osaatte jo sen, ma huomaan kyllä!