KONTSAS (samoin):
Jumala taivaan heitä siunatkoon!
TOMMOLA (samoin):
Niin, onni heille, tuho Flemingille!
(Katri, Pentin taluttamana tulee puoli
pyörryksissä ja verinaarmu otsassa),
KIRSTI (hypähtää ylös ja juoksee äitiänsä kohden):
Voi, äidillä on haava ohimossa!
ILKKA (hampaittensa välistä puoliääneen): Ne saatanat on käsin naiseen käyneet ja Ilkan vaimoon kyntens' iskeneet — jos tietäisin, sen kokon höyhentäisin, sen kynnet naisehen ei vasta pystyis! (Menee vaimonsa luo). Kuin on sun laitas, Katri?
KATRI (heikosti): Kiitos Luojan, ett'eivät henkeäni rosvonneet — mut aitan tyhjensivät —
ILKKA: Liehän siksi, ett' uutisviljaan päästään, jättäneet.
KATRI:
Ja juottovasikan he tappoi, vei —
ILKKA:
Mut kekrin tienoossa jo poikii hieho.
KATRI: Kai vieneet tammankin ois ryökäleet, jos Maunu ei ois —