PALO: Niin, ma soitan — nääs taistelussa en ma kieltä käytä, vaan myhky-nuijaa … siksi säästyy kieli näin iltapuhteheksi. Lempo vie, kuin onkin kylmä tänään.
PIRI: Tähti kirkas on kohta taivas … katsos, yksi putos! (Hyräilee): "Tähti se taivaalla kirkkaana lens, se pyöri kuin pyssyn luoti kedolla, mut surun päiviä viettämään on tämä poika vielä liian nuori".
PALO:
Olethan, Pentti, haavetuulellasi!
PIRI: On tänään vanhan vuoden viime päivä ja huomis-aamu uuden vuoden alkaa — (huokaisee) jos tietäs vain, ken meistä senkin elää?
PALO:
Niin, niin, ei tiedä kukaan täällä kuolemaansa,
kuin varas yöllä yllättää se meidät.
Mut toivo, Pentti, nyt kun voiton saimme.
PIRI:
Vai voiton saimme mielestäsi me?
PALO: No, joll'ei voittoa, niin kuitenkaan ei toki tappiota: metsän laitaan pääs pakoon jalkaväki, monta heistä jäi järven iljangolle; avantoon ma työnsin huutamasta kymmenkunnan.
PIRI:
Hyi, saakeli, ja juoman meiltä tärväät!
PALO:
Ken näihin aikoihin vettä juo, on hullu!
PIRI:
Mut Ilkka juo … ei huoli oltta Jaakko.