KURKI (tehden epäävän liikkeen):
Me löydämme jo oppaittakin tien!
(Menevät. Miehet seisovat hetken äänettöminä ja noloina).
PIRI:
No, mitäs sanot tästä sinä, Perttu?
PALO:
Mun on kuin itseni ma myönyt oisin.
PIRI: Ja minun on kuin ilki-alastonna ma häpykaakkiin oisin köytettynä — hyi, helvetti, kun suostuin koko kauppaan!
PALO:
Tuo lemmon Kettunen se viekoitteli…
KETTUNEN (nauraen): Ja jospa oiskin … mua kiittäkää, ett' tulee retkellemme lysti loppu; mut leirillä on oltta vielä, miehet, ja tämä kauppa sietää harjakannut.
PALO:
Jos häpeänsä humalaksi jois?
KETTUNEN:
Ja minä laulan Ilkast' uuden laulun.
PIRI:
Sun laulujasi lempo kuunnelkoon!