KLAUS FLEMING: Niin, levähtää kun hetken saan ma vain, niin sitten puhellaan … ja Ebbakin jo siksi saapunee … hyvästi, lapset!
(Suutelee Kaarinaa otsalle; Aune ja Kaarina pois).
GOTTSCHALK FLEMING (palaa verkalleen ovelta takaisin):
Siis sota loppunut on kaikkialla!
KLAUS FLEMING (varmasti):
On … kaikkialla…
GOTTSCHALK FLEMING: Eikä kansa enää voi nousta aseisiin?
KLAUS FLEMING: Ei tahdokaan — ja myöntäneet on itse meille, että he toimineet on toisten viettelystä ja yllykkeestä perkeleen…
GOTTSCHALK FLEMING: Ja töistään on kuolleet hirsipuussa päälliköt!
KLAUS FLEMING: Viis heistä hirtti vouti Melkerson, kun liian myöhään saapui armoitus…
GOTTSCHALK FLEMING:
Siis Ilkka myöskin?
KLAUS FLEMING:
Ensimmäisnä Ilkka.