JUHANA FLEMING (hämmästyen):
Mun Puolaan? Nytkö?
KLAUS FLEMING (lujasti):
Nyt tai kohta, niin.
EBBA FLEMING (hämmästyen hänkin):
Mut mitä kummaa kertonut on noita?
KLAUS FLEMING:
Ma tiedän sen ja sentään yksi liikaa
jo siitä tietää.
(Juhanalle).
Käske Gottschalk tänne!
(Juhana yrittää sanomaan jotakin, vaan tyrehtyy
marskin katseesta, kumartaa ja menee).
EBBA FLEMING: Et ennen salannut sä mitään, Klaus, kun kysyi Ebba. Mutta nyt? —
KLAUS FLEMING (tylysti):
Sen teen —
ei naisten tarvis ole kaikki tietää.
Lien kertonut jo liiaksikin sulle.
EBBA FLEMING (ylpeästi):
Tuot' en ma uskois, jollen itse kuulis.
Ma oonko koskaan marskin pettänyt?
KLAUS FLEMING:
En puhu siitä nyt.
EBBA FLEMING: Vaan minä puhun; ma tahdon tietää, miksi juuri nyt sa laittaa Puolaan aiot Juhanan? Tuo lemmenjuttu, sekö mieltäs painaa?