"Eihän sillä toki sellaista kiirettä … kunhan viikkokauden perästä saisin, niin … eihän sillä mitään erityistä kiirettä. No, jääkää sitten Herran halttuun, maisteri, antakaa vain anteeksi, että minä näin yösydännä tänne…"
Eukko meni.
Entiselle sijallensa istahti kalpea nuorukainen ja entistä vinhemmin rapisi kynä paperin pinnalla.
Vielä aamuyölläkin tuikki valonsäde yliskammarin ikkunasta … ja naapurin emäntä, joka varhain huomenen sarastaessa havahtumaan sattui, ihmetteli toisillekin, että "kovinpa se on aamuvirkku mies, tuo Levanderskan maisteri!"
… Jo oli Hannun kertomuskin vähitellen valmistunut… Vielä viimeisen kerran luki tekijä esikoisensa läpi … paikkaili ja korjaili sitä, kunnes se hänen mielestänsä oli ihan todenmukainen, ihan tosikurjuutta, tosielämää esittävä kuvaus kansanelämästä.
Toivosta sykähtelevin sydämmin kiiruhti hän kustantajan luo ja mielikuvituksessansa näki hän itsensä jo onnellisemmissa oloissa… Muuten toivoi hän teoksensa vaikuttavan kokonaisen kansankerroksen hyödyksi … toivoi niinkuin toivoo kokematon aloittelija, joka toveriensa hyväksyvistä arvostelmista on tullut siihen uskoon, että hänellä on kirjailijakykyä ja taipumuksia.
Mutta ihminen pettyy niin usein toiveissansa… Usein särkyvät ihanimmatkin unelmamme kovaa todellisuutta vastaan… Ja mitäpä elämä onkaan muuta kuin toivoja ja pettymyksiä kehdosta hautaan saakka!
Hannu juoksutti käsikirjoituksensa kustantajalle.
Kustantaja myönsi kyllä, että teos osoitti luonnonlahjoja ja kertoilijakykyä, mutta … mutta seikka oli nykyään se, ett'ei yleisö tahtonut tietää mitään tuollaisista pimeyden ja kurjuuden kuvauksista, Kirjallishistoriassa kutsuttiin sitä pessimismiksi eikä semmoinen kirjallisuus saavuta meillä menekkiä, sanoi hän… Arvostelijat ovat kohta teidän kimpussanne ja haukkuvat lisäksi siitäkin, että mokomia roskakirjoja ollenkaan kustannetaan, joista ei yksikään ihmissielu kostu eikä jalostu. Niin, semmoinen se yleinen mielipide on, herraseni … ja kustantaja on yleisön palvelija hänkin, näettekös … sillä … yleisöstähän hänenkin toimeentulonsa riippuu!…
Mutta koska teillä on kertoilijankykyä, niin voittehan helposti kirjoittaa toisen, jossa kuvaatte elämän valoisempia puolia … tuollaiset idyllintapaiset novellit ovat paremmin ostohaluisen yleisön mieleen, näettekös. Niin, koettakaapas jotakin semmoista, nuori mies, ja minä takaan, että te onnistutte!…