"Mutta minä en tahdo mennä Lowelliin."
"Mikäs Lowellia vaivaa? Hauska paikkahan se on!"
"Mutta minä olen luvannut olla Lawrencissa neljän tienoissa."
"Paha juttu, mutta Lowellissa teidän kait täytynee olla siihen aikaan! Piletit, olkaa hyvä!" tämä sanottiin Gilbertiä vastapäätä istuvalle sievälle, valkohipiäiselle, punakalle nuorelle neidolle, joka tuntui suurella myötätunnolla seuraavan kovaonnisen pariskunnan kohtaloa ja täydelleen ymmärtävän nuoren aviomiehen voimatonta raivoa.
"Väärässä junassa, neiti!" sanoi konduktööri.
"Väärässä junassa?" Tyttö parahti ja kohosi pystyyn siepaten hurjasti matkalaukkunsa. "Se ei voi olla väärä juna! Eikö tämä juna mene White Mountainiin?"
"Menee, neiti, mutta se ei mene North Conwayhin; se menee Fabyaniin."
"Mutta minun isäni pani minut tähän junaan ja kaikki sanoivat, että se on White Mountainin juna."
"Niin onkin, mutta jos teillä oli aikomus pysähtyä North Conwayn asemalla, niin teidän olisi pitänyt lähteä 3,55, 8:lta junasillalta."
"Antakaa minun sitten astua pois täällä ja odottaa 3,55:n junaa!"