"Ellei ole, niin minun täytyy tietysti säästää jossakin muussa", vastasi kujeellinen ihmisystävä.
"Ajatelkaahan! Ellei tätinne pitäisikään tästä saippualajista?" huudahti Rebekka hermostuneesti.
"Minun tätini pitää aina kaikesta mistä minäkin", vakuutti mies.
"Minun tädistäni olisi synti sanoa samaa!" huudahti Rebekka.
"Silloin teidän tädissänne on jotakin vikaa."
"Tai minussa", nauroi Rebekka.
"Mikä teidän nimenne on, nuori neiti?"
"Rebekka Rowena Randall."
"Mitä?" — mies hymyili huvittuneena. "'Ivanhoen' molempien sankarittarien nimet? Teidän äitinne oli antelias."
"Hän ei voinut luopua kummastakaan, sanoo hän."