Tapansa mukaan pikimältään perhettään tervehdittyään meni kauppaneuvos konttooriin.
Hänen konttoorissa ollessaan vallitsi häiritsemätön hiljaisuus. Hän istui perimäisenä pulpettinsa takana, konttoristit kahden puolen hänen edessään.
Hänen suora, pitkä nenänsä, korkea otsansa, johon ihmetyksestä, odottamatonta kuullessaan tai jotakin uutta havaitessaan ilmestyi sarja erittäin selviä ja säännöllisiä juovia, tuuheat kulmakarvat ja suora ryhti tekivät hänet omituiseksi säntillisyyden perikuvaksi, joka läheisiinsä ehdottomasti vaikutti. Tukkansa alkoi harmaantua ja korvistaan pisti esiin tukku harmaita karvoja. Kun hän tähtäsi katseensa käskynalaisiinsa, vaikutti se kuin komentosana sotamiehille: pää pystyyn, rinta ulos ja vatsa sisään!
Konttoristit istuivat samaan tapaan suorana ja kirjoittivat samaan tapaan hienoa ja säännöllisesti kaltevaa kuin kauppaneuvoskin. Hän ei ollut muunlaiseen käsialaan tyytyväinen ja sen vuoksi olivat konttoristit opetelleet kirjoittamaan sellaista. Ainoastaan "tarkka kello", vanhin konttoristi, joka oli vanhempi kauppaneuvosta, kirjoitti omalla tavallaan pystyä ja paksua.
Pitkäheilurisen seinäkellon käynti kuului hyvin selvästi konttoorin äänettömyydessä. Kelloa hoiti kauppaneuvos itse. Häntä miellytti tuo kello hairahtumattomuutensa vuoksi ja hän sanoi useasti apulaisilleen: — Kun te olisitte kuin tuo kello! — Kello oli kuin konttoorin sieluna, se oli tämän kauppahuoneen todellinen ilmestysmuoto. Sen pitkän heilurin verkkasat, varmat, perin säännölliset liikkeet vaikuttivat painavasti. Kun kello oli kerran puhdistettavana ja sen sijalla pieni kello vilkkaasti käydä reppasi, tuntui konttoorissa oikein hauskalta.
Rouva tuli konttooriin ja kevein askelin arasti lähestyi kauppaneuvosta. Hän sai hetkisen odottaa ennen kuin kauppaneuvos kääntyi hänen puoleensa.
— Mitäs sinä?
— Minä pyytäisin talouteen yhden säkin vehnäjauhoja, yhden topin sokeria ja viisi kiloa kahvia.
— Etkös sinä aivan vasta saanut niitä?
Rouva luetteli talouskirjastaan, joka oli hänellä kädessään, milloin hän mitäkin oli saanut.