— Mitä on asiaa? kysyi kauppaneuvos ankarasti.
— Mi — nä olen kahdeksantoista vuotta herr komersrootin viinat juonut ja monet markat siitä teille tuonut.
— Ajakaa ulos tuo mies!
— Seis, minä sanon. Minä olen saaliissa herr komersrootilta ko-korkoja niistä viinarahoista, mitä minulta on teille tullut — en puhukaan kuin hullut.
Vänskä tiesi sanoneensa painavan sanan ja silmät turjallaan odotti vaikutusta.
Hetki oli jännittävä. Konttoristit pysähtyivät työssään ja innolla odottivat, mitä tuleman piti.
Kauppaneuvoksen nenä tuhisi. Hän otti kukkaronsa ja viskasi markan rahan Vänskän eteen pöydälle.
— Siin'on! Mene nyt pois.
— Kiitos, herr komersrooti. Markka on jo paljo rahaa, se ei tee suulle pahaa.
— Mene nyt siivolla pois.