—No mitenkä se voipi olla niin varmaa. Eihän ne ole tuskin tunteneetkaan toisiansa sitä ennen kuin täällä kävi, ja eihän siitä ole kovin pitkää aikaa. Ja onhan niitä pidetty silmällä.
—Sinulla on väärä luulo, sanoi emäntä. Se on tapahtunut ennen…
—Ennenkö?!! kiljaisi Malinen ja näytti kuin olisi syttynyt tuleen.
—Ennen, kuukausia ennen, selitti emäntä.
—Kenen kanssa?!
—Renki-Aapelin kanssa, luulen…
Nyt kirosi Malinen niin että kohona keikahti. Hän kirosi uudestaankin ja liikkui lattialla kuin pyörryksissä.
—Nyt minä vasta ymmärrän, mikä tässä on ollunna, terjui hän.
Samassa johtui mieleen toinenkin puoli asiasta.
—Ja semmoista minä käytin oikeiden ihmisten kotona syynillä.