—Odottakoot sitten velkamiehet.
—Ei ne odota. Muutamalta on jo työtuomio tulossa, valitti Reittu.
—Mene sitten työhön; kun tulevat noutamaan, sanoi Laara melkein iloiten toisen ahdingosta.
—En tuonne lähtisi. Ennen minä tekisin vaikka teillä työtä, jos saisin auttamaan.
—Ettäkö minun pitäisi ruveta maksamaan?
—Sitähän minä tässä ajattelin, tai takaukseen.
—Mahtaisi olla yhtä paljon maksaa tai taata; mutta mitenkä minä kelpaan? sanoi Laara teeskennellen.
—Kyllä ne velkamiehet luottaisivat.
—Saattaisivat velkamiehet luottaa, vaan antaisiko se nyt arvo myöten turvautua semmoiseen kuin minuun. Parempiahan niitä ennen piti olla.
—Niin no, mitä niistä vanhoista muistellaan. Täällä näkyy käyvän miten milloinkin, puhui Reittu ikäänkuin anteeksi pyytäen.