—Arvaathan sen, että enhän minä pyrkisikään, vaan asia on siitä painosta, etten ole käynyt pariin vuoteen ja papinkirjan otto olisi tässä hetimiten.
—Ei kaiketi ne täällä kirkossa anna papinkirjoja, selitti Lassi.
—No etkö sinä sitä ymmärrä, että enhän minä nyt mene tahtomaankaan, vaan kun olen niin kauan ollut käymättä rippikäynnissä, niin kuka sen tietää, minkälaisen mainekirjan ne antavat, eli eivät annakaan.
—Kyllä kaiketi en tiedä, sanoi Lassi.
—En minäkään varmaan tiedä, mutta pahoin pelkään, ja olisin nyt käynyt.
—Olisitkos huomenna selvänä? kysyi Lassi vähän epäillen.
—Aivan kuin taivaan käki, vakuutti Pekka.
—Saatanhan minä kirjoituttaa.
—Teepä kyllä se hyvä työ, niin saat heti kohta ryypyn vaivoistasi.
Pistäytyivät sitten vähän salakuhjoon oven ulkopuolelle, jossa Lassi sai palkkansa.