—Anna olla menemättä.
—Minä en malta. Odota vähän.
Ei Pekan asianajajan toimi tällä kertaa onnistanut, sillä kun hän parhaiksi pääsi Hintin puheille, tuli Hemmo ja äsähti:
—Mitä sulla täällä on asiata?
—Ei teille mitään, vaan tälle teidän ruokamuorille oli vähän, sanoi
Pekka.
—Ei se ole kuitenkaan tarpeellista, mene tiehesi.
—Eihän tässä nyt niin kiirettä liene. Emännällehän aina ensin sanotaan pitävän laulaa, sitten ruokamuorille murittaa, vai isännällekö sitä olisi pitänyt ensin?
—Sinä olet se ainainen heittiö, pääsetkö ulos!
Vanha täytyminenhän siinä tuli Pekalle uloslähtöön, mutta ei hän aivan siivosti kuitenkaan lähtenyt. Ensin lauloi isännän harmiksi, että
Pietarin tattarin höyryn, löyryn.
Niin minun akkani ennen lauloi
pirttiä lämmitä pannessaan.
… Pekken, pekken, pekken…